17 - Lue, katso & kuuntele

Ohjelmointi on läsnä jokapäiväisessä elämässämme. Kaikki teknologia mitä käytämme, esimerkiksi tietokoneet, puhelimet ja muut laitteet ovat ohjelmoinnin ansiota. Ohjelmointi, koodaus ja tekoäly olivat vielä ihan muutamia vuosia sitten melko uusia asioita, mutta nykypäivänä olemme alkaneet tottumaan niihin. Teknologia voi pelottaa vielä useita, mutta lähestymme kohti tulevaisuutta, missä teknologian tarve vain kasvaa. Uusimpana ylösnousevana tähtenä toimii tekoäly, jonka suosio on noussut räjähdysmäisesti viime vuosina. Kuitenkin ohjelmoinnissa ja tekoälyssä on puolensa eikä se ole mustavalkoisesti hyvää tai pahaa.

Tomi Dufvan haastattelussa ”Maailma on kolmekymppisten miesten koodaama” (Yle, 2017) Dufva tuo esiin ohjelmoinnin monia eri puolia. Ohjelmointi tapahtuu suurimmaksi osaksi 30–40-vuotiaiden valkoisten cis hetero miesten toimesta. Dufva haluaa jakaa sanomaa siitä, kuinka ohjelmointi ei ole niin puolueetonta kuin luulemme ja teknologian takana on aina yksilöitä ja yhtiöitä, joilla on omat motiivinsa ja ajatuksensa. Dufvan mielestä ohjelmointi kaipaa kauan odotettua muutosta, jossa ihmiset eriävistä taustoista kiinnostuisivat siitä. Ohjelmoinnin ja laitteiden diversiteetti on erityisen tärkeää, jotta teknologia voi kuulua jokaiselle.

Linda Liukkaan haastattelussa ”Koodaaminen kuuluu kaikille” (MTV3, 2018) käsitellään samoja teemoja. Liukas on kirjoittanut lapsille suunnatun kirjan koodaamisesta ja kehottaa lapsia ja nuoria kaikista taustoista tutustumaan koodaukseen. Liukas ja Dufva ovat samoilla linjoilla siitä, että ohjelmoinnista luotu kuva on epärealistinen. Ohjelmointia mielletään monesti vain älykkäiden ihmisten numerotaionnaksi ja erilaiset vähemmistöt ovat hyvin pienessä asemassa ohjelmoinnin maailmassa. Olen samaa mieltä Liukkaan ja Dufvan kanssa. En ollut ajatellutkaan tarkemmin sitä, että ohjelmoinnin takanakin on usein vain hyvin yksityyppistä representaatiota. Olisi tärkeää innostaa kaikkia ihmisiä perehtymään siihen, mistä heidän laitteensa ovat tehty ja millaista työtä niihin menee. Tämä on merkittävää eteenkin tänä aikana, jolloin teknologia etenee hurjan nopeasti.

Itse en tiedä yhtään mitään ohjelmoinnista. En ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut teknologiasta tai vaikkapa videopeleistä, mikä monesti innostaa muita nuoria ohjelmoinnin pariin. Koen kuitenkin, että haluaisin oppia asian periaatteet ja tietää hieman enemmän, sillä teknologian merkitys kasvaa jatkuvasti. Ohjelmointi työllistää hurjan määrän ihmisiä ja sen avulla voidaan auttaa ihmisiä paremmin kuin koskaan ennen.

Dufvan haastattelussa oli mielenkiintoinen lisä hänen työstään taiteilijana, joka käyttää taiteen välineenään usein ohjelmointia. Myös Liukas mainitsee tekoälyn/teknologian merkityksen ihmisen töissä. On todella mielenkiintoista, että teknologiaa voidaan käyttää hyödyksi myös taiteessa. Teknologia itsessään on tietynlaista taidetta, sillä se on jonkun luomus. Erityisesti nykyaikana olisi tärkeää tuoda kuvataidekasvatukseen myös huomioita ohjelmoinnista, sillä se laajentaa opiskelijoiden näkemystä siitä, mikä kaikki voikaan olla taidetta. Vaikka aihe on itselleni hyvin vieras, olen valmis oppimaan sen ulottuvuuksista ja haluan, että tulevaisuuden oppilailla olisi valmiudet kohdata teknologia, ohjelmointi ja tekoäly niin käytännön tarpeessa kuin luovassa taiteellisessa ajattelussa.