12 - Lue, katso & kuuntele

Suhteet toisiin ihmisiin ovat pohja kaikelle toiminnallemme. Ympärillämme on perheemme, ystävämme, kollegamme, vihollisemme ja kaikki muutkin ihmiset. Suvi Uskin artikkelissa ”Minän esittäminen yhteisöpalveluissa” (Psykologia -lehti, 2016) käsitellään ihmisen rakentamaa kuvaa itsestään yhteisöpalveluissa. Yhteisöpalveluilla tarkoitetaan tekstissä eritoten sosiaalisen median alustoja. Teksti oli hyvin ajatuksia herättävä ja myös samaistuttava. Yksi merkittävä tekijä tekstissä oli ”minän” esittäminen performanssina ja koin tämän mielenkiintoiseksi. Jokainen välittää itsestään tietynlaista kuvaa niin oikeassa elämässä kuin sosiaalisessa mediassa. Erilaisille ihmisille esitetään tiettyä kuvaa itsestä ja jos esittää vääränlaista kuvaa, voi joutua syrjään ja jopa kiusatuksi.

Juuri tämän tekstin kirjoitusaikaan musiikintoistopalvelu Spotify julkaisi vuosittaisen Spotify Wrapped -vuosikertauksen ja kaikki ystäväni keskustelevat siitä. Spotify Wrapped kertaa yksilöllisesti vuoden aikana kuunnelluimmat artistit ja kappaleet ja saat niistä henkilökohtaisen koosteen. Aloin Uskin tekstin pohjalta miettimään sitä, kuinka ihmiset määrittelevät muutaman artistin ja kappaleen perusteella melkein koko persoonallisuutensa. Osaa ystävistäni jopa nolottaa puhua vuosikertauksestaan, sillä heidän mielestään kuunnelluimmat artistit eivät kuvasta heitä halutulla tavalla. Tämä on minusta hyvin mielenkiintoista ja kertoo paljon siitä, mitä ihmiset haluavat jakaa itsestään muille.

Pekka Isotaluksen haastattelussa ”Mediasta tuttu henkilö voi tuntua ystävältä” (SoundCloud, 2021) käsitellään parasosiaalisia suhteita. Parasosiaalisella suhteella tarkoitetaan suhdetta, jossa jokin julkisuuden henkilö tuntuu tutulta ja jopa ystävältä, vaikka todellisuudessa yksityishenkilön ja julkisuuden henkilön välillä ei ole mitään vuorovaikutusta. Teksti sai minut ajattelemaan, että ihan normaaleihin ihmisiin voi myös muodostaa parasosiaalisen suhteen. Eräs nettiystäväni sanoi joskus vitsillä, että hänellä on parasosiaalinen suhde minuun. Emme olleet jutelleet pitkään aikaan, mutta hän oli seurannut menojani sosiaalisessa mediassa, jossa olen suht aktiivinen. Tämä sai minut kuitenkin ajattelemaan paljon sosiaaliseen mediaan jakamiani asioita. Ihmiset jatkuvasti jakavat sosiaaliseen mediaan vain tiettyjä puolia itsestään ja koen, että ihmiset saavat kaikista, myös minusta tietynlaisen kuvan sosiaalisen median kautta. Tätä kuvaa rakennetaan myös hyvin tietoisesti, kuten Uskin tekstistä tulee ilmi.

Samil Aledinin haastattelussa ”Brändeillä kiusataan koulussa” (Yle, 2018) käytiin läpi brändien vaikutusta kiusaamiseen. Haastattelu oli hyvin mielenkiintoinen. Erityisesti nuoret ovat hyvin bränditietoisia ja vain tietyt hyväksytään, muut jätetään ulkopuolelle. Myös liika bränditietoisuus aiheuttaa hankausta. Teksteissä näkee selkeän suhteen yksilön ja ympäristön välillä. Yksilöt tahtovat tulla hyväksytyksi ympäristössä ja ympäristö muodostuu yksilöistä sekä heidän välisistä normeista ja säännöistä. Sääntönä voi olla vaikkapa tietyn brändin omistaminen. Haastattelusta lähti tunnelma siitä, että mitenkään ei voi oikein voittaa. Ehkä sen takia tekstit ja haastattelut saivat minut miettimään omaa suhdettani muihin ja omaan sosiaaliseen mediaani. Miksi koen tarvetta jakaa tiettyjä asioita, kuten Spotify Wrappedin, sosiaaliseen mediaani? Kysymyksille ei ole lyhyttä vastausta, mutta tiivistettynä koen sosiaalisen median, yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden hyvin monimuotoiseksi ja moniväriseksi asiaksi ja oman kuvan rakentaminen muille ei ole yksinkertainen tehtävä.