15 - Lue, katso & kuuntele

Hankalaa ja ahdistavaa sisältöä on vaikeaa katsoa, vaikka sitä tulee vastaan lähes päivittäin eri medioissa. Oikean elämän kauhut, kuten sota, näkyvät uutisissa ja netissä kiertää päivittäin tuhansia uusia enemmän tai vähemmän totuuteen pohjautuvia kauhutarinoita, videoita ja kuvia. Kauhussa ja pelon tunteessa on jotain kiehtovaa, eihän sitä muuten otettaisi missään esille. Miksi ihmiset ovat niin sitoutuneita kauhuun ja epämiellyttäviin kokemuksiin, vaikka negatiiviset tunteet ovat usein epätoivottuja? Henry Baconin videoluennolla ”Pelon ja kauhun kaipuu” (Helsingin yliopisto, 2019) Bacon käsittelee kauhun psykologiaa ja sitä, miksi kauhu kiinnostaa sen luonteesta riippumatta. Pelko on ihmiselle luonnollinen reaktio ja se auttaa selviämään uhkaavista tilanteista. Jos jokin pelottaa, pyrkii ihminen joko pakenemaan tai taistelemaan. Kauhu tuo tietynlaista paradoksaalista mielihyvää esimerkiksi kauhuelokuvissa. Kauhuelokuvaa katsotaan usein omasta tahdosta ja jännittävät kohtaukset herättävät tunteita, mitä ei välttämättä koe niin usein.

Kauhussa on minusta jotain hyvin kiinnostavaa, vaikka en sitä hyvin siedäkään. Lapsena altistuin paljon erinäisille kauhumateriaaleille, kuten peleille, elokuville ja videoille ja ehkä hieman liian nuorena. Marjo Kovasen haastattelussa ”Älä huolestu, vaikka lastasi kiehtoo kauhu” (Yle, 2018) kerrotaan siitä, kuinka kauhun tunteiden käsittely kuuluu myös lapsuuteen. Lapset haluavat katsoa ja lukea kauhua sisältäviä sisältöjä, sillä niiden kautta oppii käsittelemään tätä melko vaikeaa tunnetta. Itse kuitenkin koen näin aikuisena, että altistuin liian raa’alle ja ahdistavalle kauhulle aivan liian nuorena. Kovasen artikkelissa kuitenkin kerrotaan, että aikuisia voi pelottaa myös lasten tarve kuluttaa kauhusisältöä. En voisi kuvitella altistavani vaikkapa 9-vuotiasta itseäni kauhulle, mutta tietyllä tavalla lapsen täytyy myös valmistautua käsittelemään vaikeita tunteita, kuten pelkoa. Nykypäivänä en juuri pidä kauhuelokuvista tai mistään väkivaltaisesta sisällöstä, mutta kauhukirjallisuus ja taide on minusta kiehtovaa. Baconin mukaan ihmisiä kiinnostaa heidän moraalisen kenttänsä ulkopuolella olevat asiat, vaikka he eivät itse ikinä haluaisi niitä toteuttaa tai kannustaa.

Moraalisuus on yksi mielenkiintoisimmista asioista kauhussa. Ihmisille moraalit ja toisten olentojen sekä ympäristön kunnioittaminen on jopa pyhä asia. Kuitenkin raja moraaleille on häilyvä monessa suhteessa ja pelkoa kylvetään kaikkialla. Elina Vaahensalon tutkimusartikkelissa ”Uuniin siitä – väkivaltainen ja toiseuttava verkkokeskustelu Ylilaudalla” (Lähikuva, 2022) käsitellään keskustelupalsta Ylilaudalla tapahtuvaa usein väkivaltaista ja epämoraalista keskustelua. Perusihmisoikeudet ovat monesti tulilinjalla keskustelupalstalla ja ihmisiä kehotetaan tekemään hirveitä tekoja itselleen ja toisilleen. Vaahensuon tekstissä suuressa osassa on ”toiseus”. Koen toiseuden juuri kauhun ytimeksi. Minä olen minä ja toiset ovat vieraita, outoja ja pelottavia. Minun puolellani voi olla ihmisiä, mutta aina selkäpiissä on tunne jostain toisesta. Tämä toiseuden tunne pelottaa, katkeroittaa ja jopa tuhoaa mutta myös kiinnostaa. Siksi siitä halutaan puhua nettipalstoilla, tehdä elokuvia ja kirjoittaa kirjoja. Pelko on äärimmäisen mielenkiintoinen käsite ja niin monet maailman kamalista tapahtumista voidaan kiteyttää tähän toiseuteen ja pelkoon. Teksti saivat minut ajattelemaan paljon pelkoa ja ne olivat hyvin mielenkiintoisia.